401/412

Viikon kestänyt loma takana ja paluu arkiseen aherrukseen. Aamuksi olin pakannut salikamat valmiiksi ja kello oli soimassa 4.40. En saanu millään unta ja valvoin myöhään, lisäksi lapsi herätti 1.30 ja tuli meidän väliin nukkumaan. Se on ihmeellistä kuinka paljon tilaa tuollainen pieni ihminen voi vanhempiensa sängystä vallata. Jos ei ole pää samalla tyynyllä niin sitten saa ainakin suojautua potkuilta.

Yöllä olin heikko ja siirsin 4.40 herätyksen -> 5.50 ja skippasin salin. Kellon soidessa oli kyllä hieman lusmu olo. Lohdutin itseäni sillä, että huomenna minulla on uusi mahdollisuus!

Kuva: Pinterest

Töissä oli tavallinen maanantai. Potilaita tuli tasaiseen tahtiin, ja itsellä oli fiilis kuin en olisi lomalla ollutkaan. Eikä lukeminen mitään lomailua olekaan, ihan käy työstä sekin. Välillä mietin, että olenko ihan hullu, kun yritän mahduttaa arkeen tätä kaikkea. Sanonta kuitenkin kuuluu, että "ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön". Enkä aio antaa tavoitteessani tuumaakaan periksi. Tämä on kai nyt sitä ruuhkavuosien elämistä, josta aiemmin vain kuuli puhuttavan ja nyt se sitten konkretisoituu.

Nyt illalla otin hetken aikaa muutamalle fysiikan tehtävälle ja luin kemian 2. kurssin materiaalia. Eiköhän maanantai ole tällä taputeltu 😊

-H-