30. heinäkuuta 2017

290/412 Rankka viikko

Aiemmin tällä viikolla jo kirjoitin siitä, kuinka arkeen paluu on tuntunut rankalta. Olen jotenkin ihan tosi väsynyt. Lapsi oli viikolla pari yötä mummulassa ja tuli perjantaina kotiin kera samanikäisen serkkunsa. Ei hän kauaa viihtynyt kotona, kun eilen jo lähti mummun ja papan kanssa siskoni luokse ja palautuu tänään kotiin. Me ajattelimme vaimon kanssa, että nautitaan nyt tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta, kun kohta kaikkien lomat loppuu ja arki todella alkaa. Ajatuksena oli, että minä voin lukea rauhassa ja vaimo voi tehdä käsitöitään, työstää ompeluksiaan. Ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan..

Olimme huomanneet ulkomailta paluun jälkeen satunnaisesti meillä kotona sellaisia pieniä ruskeita ötököitä. Vaimo selvitti, että ne ovat leipäkuoriaisia ja pesiytyvät jauhoihin sekä muihin elintarvikkeisiin. Ajattelimme, ettei niitä voi olla meillä sen enempää, kun ei missään elintarvikkeissa oltu niitä nähty. VÄÄRIN! Eilen illalla puoli kympin maissa, kun menin avaamaan protskujauhe pussiani koko kamaluus paljastui. Niitä oli protskujauhoissa, ulkomailta tuoduissa mausteissa, Punnitse & Säästä pusseissa missä oli mm. macajauhetta ja kaakaojauhetta, laatikoiden pohjalla.. Ne pirulaiset olivat vallanneet todella meidän koko keittiön! Meillä meni liki puoleen yöhön, kun heitettiin kaikki saastumiselle altistuneet elintarvikkeet roskiin. Tänään aloitettiin yhdeksän maissa siivoamaan ja lopetettiin ilta kuudelta. Nyt on joka paikka jynssätty ja kaikki kaapit samalla järjestetty. Lisäksi keittiössä on kaikki mahdollinen syötävä suljettu minigrip pusseihin, jotta ötökät eivät pääse lisääntymään, jos ovat vielä jonnekin pesiytyneet. Tuli kyllä inhottava olo, että meidän kotiin on tuolla tavoin tunkeuduttu. Meillä kun on aina perussiistiä eikä mitenkään törkyistä tms, mutta eihän se sitä katso, kun tuollaiset öttiäset kulkeutuvat munina jonkun tuotteen mukana ja alkavat kasvaa.


Eipähän tarvitse nyt miettiä, että olisiko tänäänkään jaksamista ja keskittymiskykyä lukea tai laskea. Takki on aika tyhjä. Odotan lähinnä vaan sitä, että pikku-H kotiutuu kyläilyreissultaan ja päästään kaikki nukkumaan! Tiistaina alkaa pikku-H:llakin päiväkotiarki. Hän menee ensin vaimon kanssa tutustumaan pariksi päiväksi, kun vaihtaa päiväkotiryhmää. Hän aloittaa erityislasten ryhmässä tukilapsena kielellisten valmiuksiensa vuoksi. Lisäksi, kun meiltä kysyttiin suostumusta ryhmän vaihdosta niin ajattelimme vaimon kanssa, että pikku-H saa hienon mahdollisuuden tutustua erilaisia tuentarpeita vaativiin lapsiin. Se lisää varmasti ymmärrystä toisten huomiomisesta ja yleisestä suvaitsevaisuudesta.

Toivon ensi viikosta hieman energisempää ja että pääsen kertomaan, kuinka olen päässyt taas lukemisessa ja laskemisessa rytmiin! Hyvää tulevan viikon alkua kaikille!

-H-

2 kommenttia:

  1. Voi apua! Hirvittävä homma tuollaisten ötököiden takia. Toivottavasti pysyvät nyt poissa. Voin vaan kuvitella, mikä urakka tuossa on ollut.

    Ja hienoa, että pikku-H aloittaa tukilapsena. Tosi tärkeä tuki erityistä tukea tarvitseville lapsille on ikätasoisesti kehittynyt ikätoveri - lapset oppivat niin paljon kielellisiä taitoja yhteisleikkien kautta. Erityisryhmissä koulussa onkin usein pulmana se, että kun kaikilla lapsilla on samansuuntaisia vaikeuksia, he eivät voi olla toistensa tukena. Hienoa, että päiväkodissa se on mahdollista ja siitä tosiaan saa arvokkaan kokemuksen myös niinkin päin, että oppii kohtaamaan erilaisuutta. Ja taitaa noissa erityisryhmissä olla sekin etu, että ne ovat kooltaan pienempiä ja henkilökuntaa on enemmän :).

    VastaaPoista
  2. Juu, oli todellakin homma. Toivon todella, ettei niitä enää nähdä!

    Ja sä hyvin kiteytit tärkeitä seikkoja tukilapsena olemisesta ja sen eduista. Juuri tuolla tavoin me ollaan asiasta ajateltu. Lisäksi nuo koulumaailman haasteet ovat myös vaimolle arkipäivää, kun hän toimii erityisluokan opettajana.

    VastaaPoista

Kaksi viikkoa

Nyt on tullut kuluneeksi kaksi viikkoa pääsykokeesta. Olo on ollut viime aikoina jokseenkin tyhjä ja uuvahtanut. En ole vain saanut aikaisek...