31. heinäkuuta 2017

289/412 Maanantai

Maanantait on usein sellaisia päiviä, että ne voisi skipata melkein kokonaan, eikö? Tänään ainakin täällä on tuntunut siltä. Aamulla kellon soidessa 5.30 kuulin ensimmäisenä, että ulkona sataa vettä kuin saavista kaatamalla. Edessä oli työmatkan taittaminen pyörällä ja ajattelin, että ompahan ilma ainakin happirikas jos ei muuta positiivista tästä kesäisestä kelistä keksi. Melkein yhtä hyvässä linjassaan loistavan ilman lisäksi oli se, että äkkiä kiireessä ennen polkemaan lähtöä pesin hampaat, enkä muuten pessyt omalla hammasharjallani vaan vaimon! Ei kiva. Se on kai kuitenkin positiivista, että muistin kiireessä edes pestä hampaat, vaikka erehdyin harjasta.

Työpäivä meni ihan mukavasti ilman mitään episodeja ja sekoilua. Kotiin lähtiessä kuitenkin huomasin, että pyöräni takarengas oli tyhjä. Onnea on kuitenkin olla töissä pyöräliikkeen vieressä. Niin sitten kävelin reippaasti liikkeeseen sisälle ja kysyin, että onnistuisiko renkaan paikkaus, kun pitäisi päästä kotiin. Liikkeen miehet lupasivat puolen tunnin päästä käsitellä mun menopelin. Siinä odotellessa mulle kävi pieni vahinko. Saatoin nimittäin ostaa pyörään lukkopolkimet ja itselleni pyöräilykengät. Hieman kalliimpi renkaan paikkaus oli se. Ne kuitenkin toimii! Mun kotiin polku ennätys parani melkein viidellä minuutilla.


Huomenna aion töiden jälkeen suunnata kirjastolle lukemaan muutamaksi tunniksi. Odotan innolla! 

-H-


30. heinäkuuta 2017

290/412 Rankka viikko

Aiemmin tällä viikolla jo kirjoitin siitä, kuinka arkeen paluu on tuntunut rankalta. Olen jotenkin ihan tosi väsynyt. Lapsi oli viikolla pari yötä mummulassa ja tuli perjantaina kotiin kera samanikäisen serkkunsa. Ei hän kauaa viihtynyt kotona, kun eilen jo lähti mummun ja papan kanssa siskoni luokse ja palautuu tänään kotiin. Me ajattelimme vaimon kanssa, että nautitaan nyt tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta, kun kohta kaikkien lomat loppuu ja arki todella alkaa. Ajatuksena oli, että minä voin lukea rauhassa ja vaimo voi tehdä käsitöitään, työstää ompeluksiaan. Ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan..

Olimme huomanneet ulkomailta paluun jälkeen satunnaisesti meillä kotona sellaisia pieniä ruskeita ötököitä. Vaimo selvitti, että ne ovat leipäkuoriaisia ja pesiytyvät jauhoihin sekä muihin elintarvikkeisiin. Ajattelimme, ettei niitä voi olla meillä sen enempää, kun ei missään elintarvikkeissa oltu niitä nähty. VÄÄRIN! Eilen illalla puoli kympin maissa, kun menin avaamaan protskujauhe pussiani koko kamaluus paljastui. Niitä oli protskujauhoissa, ulkomailta tuoduissa mausteissa, Punnitse & Säästä pusseissa missä oli mm. macajauhetta ja kaakaojauhetta, laatikoiden pohjalla.. Ne pirulaiset olivat vallanneet todella meidän koko keittiön! Meillä meni liki puoleen yöhön, kun heitettiin kaikki saastumiselle altistuneet elintarvikkeet roskiin. Tänään aloitettiin yhdeksän maissa siivoamaan ja lopetettiin ilta kuudelta. Nyt on joka paikka jynssätty ja kaikki kaapit samalla järjestetty. Lisäksi keittiössä on kaikki mahdollinen syötävä suljettu minigrip pusseihin, jotta ötökät eivät pääse lisääntymään, jos ovat vielä jonnekin pesiytyneet. Tuli kyllä inhottava olo, että meidän kotiin on tuolla tavoin tunkeuduttu. Meillä kun on aina perussiistiä eikä mitenkään törkyistä tms, mutta eihän se sitä katso, kun tuollaiset öttiäset kulkeutuvat munina jonkun tuotteen mukana ja alkavat kasvaa.


Eipähän tarvitse nyt miettiä, että olisiko tänäänkään jaksamista ja keskittymiskykyä lukea tai laskea. Takki on aika tyhjä. Odotan lähinnä vaan sitä, että pikku-H kotiutuu kyläilyreissultaan ja päästään kaikki nukkumaan! Tiistaina alkaa pikku-H:llakin päiväkotiarki. Hän menee ensin vaimon kanssa tutustumaan pariksi päiväksi, kun vaihtaa päiväkotiryhmää. Hän aloittaa erityislasten ryhmässä tukilapsena kielellisten valmiuksiensa vuoksi. Lisäksi, kun meiltä kysyttiin suostumusta ryhmän vaihdosta niin ajattelimme vaimon kanssa, että pikku-H saa hienon mahdollisuuden tutustua erilaisia tuentarpeita vaativiin lapsiin. Se lisää varmasti ymmärrystä toisten huomiomisesta ja yleisestä suvaitsevaisuudesta.

Toivon ensi viikosta hieman energisempää ja että pääsen kertomaan, kuinka olen päässyt taas lukemisessa ja laskemisessa rytmiin! Hyvää tulevan viikon alkua kaikille!

-H-

26. heinäkuuta 2017

294/412

Oon nyt puolitoista viikkoa ollut töissä ja huomaan, että on ollut yllättävän rankkaa palata lomalta arkeen. Uudessa työssä joutuu olemaan tosi skarppina, että oppii talon tavat. Joka päivä tulee jotain uutta ja pää koittaa tallentaa kaikkea sitä hurjaan tahtiin. Kahden päivän jälkeen kyllästyin perehdyttäjän vieressä kökkimiseen ja jo viikon verran mulla on pyörinyt oma ajanvaraus. Tekemällä oppii ja olen yrittänyt muistaa ettei tyhmiä kysymyksiä ole, joten jos olen vähänkin ollut epävarma jostakin niin olen kysynyt muilta. 

Työmatkoja olen kulkenut pyörällä ja se on ollut ihan kiva juttu. Tuntuu, että aamulla on virkeämpi töitä aloittaessa kuin autolla kulkiessa. Kotiin päästessä on ollut kyllä takki vähän tyhjä. Ensin koko päivä hillitöntä prosessointia ja sit vielä fyysinen rasitus siihen päälle. Eilenkin olin niin väsyny illalla, et olis tehny mieli ottaa pienet välikuolemat ennen ruokaa, mutta sinnittelin ja menin nukkumaan yhdeksän jälkeen. 

Lukenut ja laskenut olen tavallista vähemmän, ja nyt alku viikosta en lainkaan. Siitä tunnen hieman huonoa omaatuntoa. Se tunne, kun ei ole energiaa ja keskittymiskykyä, ja sit takaraivossa kolkuttaa kuitenkin et kyllä pitäisi, ei kiva. Riittämättömyyden tunne on kasvanut viimeisen viikon aikana. Eikä siltikään tahtotila ole miksikään muuttunut. Kai sitä pitää nyt vaan sulattaa tämä, että uuden työn aloitus vie hetken aikaa enemmän kapasiteetista ja tasoittuu ajanmyötä. Oon myös huomannut, että lomalla tuli valvottua ja nyt arjen alkaessa on ollut tosi vaikea mennä ajoissa nukkumaan. Riittävästä yöunesta kuitenkin olisi hyvä pitää kiinni, ainakin vielä kun ei ole vauvaa valvottamassa 😃


-H-

24. heinäkuuta 2017

296/412 3+1

Perheenlisäys on ollut meille jo pitkään tervetullut ja nyt osuivat tähdet oikeaan asentoon. Se todella tapahtuu. Kolmesta todella on tulossa neljä.

Kuva:Pinterest

Tiedättekö, ne sellaiset pienet ja suloiset, rakkautta, hoivaa ja huolenpitoa vaativat..
Ja ei, ei meille tule koiranpentua, vaikka nekin varsin suloisia ovat 😀  Meille tulee VAUVA! Toukokuussa tehtiin positiivinen raskaustesti ja nyt ollaan viikolla 12, ensimmäinen kolmannes siis ohi. Laskettuaika sijoittuu helmikuun alkuun. Vaimo on jälleen fyysisen odottajan roolissa, mutta minä odotan olemalla vahvasti hengessä mukana.

Kuva: Pinterest

Hurjaa mitä seuraava vuosi tuokaan tullessaan! On aika hardcorea vaihtaa työpaikkaa, saada lapsi ja valmistautua pääsykokeisiin. Onnellinen ja kiitollinen olen kaikesta uudesta, mitä elämääni on tullut ja tulossa! Nyt myös teitä lukijoita saattaa pelottaa, että blogi muuttuu odotusblogin kautta vauvablogiksi ja se riskihän tässä on 😉


-H-



21. heinäkuuta 2017

299/412 Mihin nämä päivät kuluvat?

Nyt ollaan mun oletetun laskurin mukaan siinä vaiheessa, että tulevaan pääsykokeeseen on enää noin 299 päivää aikaa ja about 10 kuukautta. Kysyn vaan, että mihin nämä päivät ovat kuluneet? Välillä tuntuu siltä, että aikaa on vielä paljon ja toisinaan tulee tuskainen ahdistava fiilis siitä, että aika on niin rajallista, että kiirus tulee kyllä. Kuinka ehdin ja pystyn oppimaan näin paljon tässä ajassa?
Hurjaa on! Tämä on lukemisen ja laskemisen lisäksi aikamoinen henkinen prosessi, jossa tulee tutkailtua itseään ja fiiliksiään hieman uudesta näkökulmasta. Tästä voisin jossain vaiheessa kirjoittaa ihan oman postauksen.

Kohta pitäisi lähteä töihin, mutta tässä aamupalaa syödessä aloin sitten lukemaan muita blogeja ja tässä sitä taas löytää itsensä kirjoittamassa. Perhe nukkuu vielä. Sain vaimon ja lapsen eilen kotiin, ja kaikilla oli kyllä ollut kova ikävä ja oli ihana nähdä. Sängynpäädyn suhteen yllärini ei aivan onnistunut. Olin nimittäin sulkenut makuuhuoneen oven lähtiessäni matkalaisia ulos vastaan. Vaimo oli heti menossa sisälle, kun sanoin että odota nyt ja pidä ovia auki, kun kannan tavaraa, mutta hän laittoi oven salpaan ja sehän pysyi itsellään auki. Hän oli sitten ensimmäisenä kantanut tavaransa makuuhuoneeseen. Kävellessäni kantamusten kanssa kolmanteen kerrokseen hän odotti kädet lanteilla rappukäytävässä ja kysyi "Mitä sä olet oikein mennyt tekemään?". Siinä vaiheessa mua hieman jännitti, että kuinka tässä käy... Hän kuitenkin ilahtui ihan todella ja piti tekemistäni ratkaisuista. Tuli äärimmäisen hyvä fiilis itselle siitä, että joskus vielä onnistuu yllättämään toisen.

Nyt lähdettävä töihin, ettei tule kiire! Mukavaa perjantaita ja alkavaa viikonloppua kaikille!

-H-

19. heinäkuuta 2017

301/412 Kysymyksiä ja vastauksia Mafynetistä

Sain kysymyksiä liittyen Mafynetti2:seen eräältä lukijaltani ja ajattelin kirjoittaa kysymyksiin vastaukset myös tänne blogin puolelle. Samoja kysymyksiä on varmasti myös muilla pyörinyt mielessä Mafynetin hankintaan liittyen. Kokemukseni Mafynetistä on vielä varsin lyhyt, mutta vastaan parhaani mukaan.

Oletko ollut tyytyväinen Mafynettiin?
Olen ollut. Mafynetin käytön aloittaminen oli helppoa. Kertaustoiminto vaikuttaa erittäin hyvältä ominaisuudelta. Lisäksi pidän siitä, että aiheita käsitellään monipuolisesti ja samoihin aiheisiin palataan opiskelun edetessä ja syvennetään osaamista vähitellen.

Mafynetti-pakettiin kuuluu ilmeisesti, jotain harjoitus kokeita: tulevatko ne paperisena kotiin vai mennään niitä tekemään johonkin koesaliin?
Lääketiede itseopiskelumateriaaliin kuuluvat paperiset harjoituskokeet, jotka lähetetään postitse kotiin vuoden vaihteessa. Lääketiede etäkurssi vaihtoehdossa harjoituskokeet tehdään koesalissa ensi kevään aikana erikseen ilmoitetun aikataulun mukaisesti ja kokeet saa arvioituna takaisin. Kummassakin vaihtoehdossa harjoituskokeita on ilmoitettu olevan kahdeksan.

Oletko lukenut/laskenut pelkkää Mafynettiä vai myös kirjoista?
Olen nyt pääasiassa käyttänyt Mafynettiä. Muutamia juttuja tarkistanut oppikirjoista. Mafynetissä on mielestäni ollut hyvin teoriaa ja sitä on sitten päässyt tehtävissä soveltamaan. Oma ajatukseni on se, että en varmastikaan lukemalla lue enää oppikirjoja vaan satunnaisia juttuja teorioista sieltä täältä. Pelkään, että ammun tällä itseäni jalkaan ja voi olla toki, että muutan vielä mieleni, mutta tällä hetkellä ajatukset ovat tämänkaltaiset.

Onko se kertausominaisuus hyvä, osaatko sanoa optimoiko se kerrattavia asioita sen mukaan miten olet osannut tehdä tehtäviä?
Mielestäni kertausominaisuus vaikuttaa hyvältä, kuten edellä jo mainitsin. Itse olen tehtävän tarkistettuani vastannut etten vielä osannut tehtävää jos asia ei ole ollut minulle aivan todella selkeä. Kertauksen tehtyäni jostakin aiheesta olen huomannut, että osaankin asian, vaikka aiemmin se tuntui siltä ettei tämä nyt mene kaaliin. Opinto-ohjauksen alkaessa haluan kertaamisesta kyllä vielä keskustella, että mikä olisi järkevin tapa edetä asiassa.

Onko kaikista aineista malliratkaisut ja onko ne hyviä?
Kaikkiin tehtäviin on malliratkaisut. Lisäksi on myös tehtäviä joiden ratkaisemiseen annetaan ensin vihje, jos ei tehtävä muutoin aukea. Mielestäni on myös hyvä, että ratkaisuja on mahdollista scrollaamalla paljastaa pala kerrallaan, niin ettei koko ratkaisu katso kerralla vaikean tehtävän kohdalla vaan yrittäisi itse päästä ratkaisuun ensin. Malliratkaisut ovat mielestäni erittäin tärkeät ajatellen sitä, että esimerkiksi itselläni ei ole omiin kirjasarjoihini tehtävien täydellisiä ratkaisuja, ainoastaan pääsääntöiseti oikea vastaus. Sehän ei kamalasti palvele oppimistani jos ainoastaan saan tietää vastaukseni olevan oikea vai väärä. Tärkeintä on ymmärtää se, että missä kohtaa on mennyt pieleen.

Onko Mafynetti liian vaikea jos ei ole opiskellut lukion oppimääriä ensin, vai oppiiko ne siinä matkan varrella?
En sanoisi Mafynetin olevan liian vaikea, toki haasteellista itselleni on ollut se, että kemian ja fysiikan opiskelu on itselleni ollut uutta ja uusia opeteltavia asioita on paljon. Uskon oppivani asioita Mafynetin kautta tässä pääsykoematkani varrella.

Toivottavasti tästä oli jollekin pohtivalle apuja. Lisäksi pienenä vinkkinä: nyt heinäkuun lopusta lähtien Mafynetti2 on mahdollista saada myös omalle laitteelle, jolloin hinta tipahtaa hieman. Juuri tätä vaihtoehtoa lukijani oli harkinnut.


-H-

18. heinäkuuta 2017

302/412 Loma loppui ja arki alkoi

Nyt on kaksi päivää takana uudessa työpaikassa. Allekirjoitin työsopparin eilen 17.7.17 ja mun työhuoneen numero tulee olemaan 17. Aika hauska sattuma, vaikka en taikauskoinen sen suuremmin olekaan. Luku seitsemänhän on onnenluku. Mutta joo, asiaan.. Voin sanoa huh, että oon puhki. En suinkaan siitä, että olisin tehnyt hikihatussa töitä vaan kaikki se uusi mitä yhtäkkiä lävähtää sisäistettäväksi vie voimia. Ihan eri asia palata lomalta uuteen työhön ja alkaa opettelemaan talon tavoille, kun se, että olisi palannut vanhaan duuniinsa ja jatkanut siitä mihin ennen lomaa jäi.  Ensivaikutelma työstä on kuitenkin hyvä ja ihmiset ovat myös olleet minulle mukavia. Tänään testasin työmatkapyöräilynkin. Aamulla oli hieno ilma polkea, mutta kotiin tullessa vettä tuli kuin saavista kaatamalla. Olin kotiin päästessä kuin uitettu koira, mutta onneksi mulla on mun vedenkestävä reppu! Aion polkea myös huomenna, satoi tai paistoi!




Viikonloppuna lukeminen jäi aika vähille, ja eilen oli toiveissa, että jaksaisin töiden jälkeen lukea. Olin kuitenkin nukkunut huonosti, ja mulla oli koko päivän ihan älytön päänsärky. Piti ottaa pari kertaa päivän aikana lääkettä, pienet torkut töistä tullessa. Jääpussi otsalla ja selän putkirullailukin auttoivat. Illemmalla olo oli suht ok, mutta, olo ei ollut ollenkaan sellainen, että olisi ollut jaksamista keskittyä lukemaan. Harmitti kyllä vietävästi, kun nyt olisi mahdollista lukea varsin rauhassa muun perhe ollessa reissussa.

Nyt kuitenkin aion ottaa mafy-tabletin esille ja tehdä kaikki kertaustehtävät, ja sitten jatkaa eteenpäin! Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

-H-

16. heinäkuuta 2017

304/412 DIY-projekti part 2

Niinhän siinä kävi, että DIY-projekti vei miltei koko eilisen päivän. Päädyin tekemään itse yöpöydät, joten ne jäivät Ikeasta hankkimatta. Ikeasta löytyi kuitenkin valaisimet. Valitsin Hektar-valaisimet ja lisäksi yöpöytien välitason kattoon ledit. Ajattelin, että valo mukavasti heijastuisi säleikön läpi, joka oli suunnitelmissa toteuttaa. Visio oli pään sisällä ja joitain mittoja päätyi paperille saakka vasta, kun työkalut olivat jo käsissä ja homma tulilla.  Työskentely sujui jouhevasti, vaikka tässä ei nyt menty mentaliteetilla "hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty".


OSB-levyä olisi saanut tilaamalla, mutta nyt kun oli suunnitelmissa toiminta, niin en jäänyt odottelemaan ja materiaaliksi valikoitui koivuvaneri. Ostin kaksi levyä koossa 15mm 1220mm x 2440mm. Levyt eivät tietenkään mahtuneet autoon, joten kulkeutuivat vanhempieni pihamaalle isäni avustuksella peräkärryssä.

Toinen levyistä tuli koko koossaan sängynpäädyn kooksi. Toisesta työstin yöpöydät. Sirkkelöin säleikköön rimat. Isä auttoi tasojen leikkaamisessa ja säleikön kiinnityksessä.






Kun yöpöydät oli kiinnitetty päätylevyyn porattiin vielä reiät sähköjohdoille, jotta led-valojen piuhat kulkeutuvat levyn taakse, ja että puhelimien latauspiuhat saa ujutettua lokeroon. En halunnut missään tapauksessa johtoja esille roikkumaan. Hektar-valaisimien suhteen olikin hieman miettimistä miten ne kiinnittäisin. Päädyin kuitenkin, että ne laitetaan pakkauksessa mukana olevilla puristimilla yläreunaan kiinni, jolloin niiden paikkaa voi halutessaan myös helposti vaihtaa. Katkaisimet kiinnitin vielä levyn reunoihin niin, että niitä on helppo käyttää.

Mietin pitkään, että käsittelenkö vaneria lainkaan ennen vaimon mielipidettä värimaailmasta. Sain kuitenkin kullanarvoisen vinkin Pikku-H:n kummisedältä, joka on puuseppä-muotoilija. Pinnan voi käsitellä Marseille- saippualiuoksella. Se antaa pinnalle likaa hylkivän suojan ja pientä syvyyttä puunväriin. Saippua on hajusteeton, sekä väri- ja säilöntäaineeton. Lisäksi käsittely tarvitsee tehdä vain kerran ja kuivuminen on nopeaa. Kuulosti hyvältä, ja päätin kokeilla!

Levy sai siis saippualiuos käsittelyn tänään. Raastoin juustohöylällä saippua palasta noin golfpallon koon edestä pientä silppua ja sen laitoin silpun liukenemaan litraan lämmintä vettä. Tämän jälkeen pensseli heilui. Kuivumisen jälkeen oli luvassa projekti viimeinen vaihe, eli kiinnitys ja valaisimet paikoilleen. Projekti on tällä erää valmis. Se, että saako sängynpääty yöpöytineen joskus pintaansa oikeaa väriä tai muuta tuunausta jää nähtäväksi.










Nyt sitten torstaihin saakka jännitän, että oliko projekti hitti vai huti! Ilahtuuko vaimo?! 😀

-H-

Ps. Jos en pääse lääkikseen, niin rupean puuseppä-sähkömieheksi! 😉 Varsin mukavaa puuhaa tuollainen käsillä tekeminen! Ja kiitos avusta isä, joka kuljetti levyt, auttoi ja opasti! 





15. heinäkuuta 2017

305/412 Omaa aikaa ja DIY-projekti

Vein vaimon ja tyttären asemalle hieman ennen seitsemää. He ottivat suunnan etelästä kohti Joensuuta ja palaavat vaimon vanhempien kyydissä kotiin torstaina. Itse jäin kotiin, jotta voisin lukea rauhassa ja, koska mun loma loppuu. Maanantaina pitäisi palata töihin. Hieman jo jännittää uusi työpaikka ja uudet kuviot!

Pikku-H sanoi eilen, että mulle tulee heitä niin kova ikävä, että itken koko sen ajan, kun he ovat poissa. Kerroin, että en ihan koko aikaa itke, vaikka tosi kova ikävä tuleekin. En kiellä myöskään sitä, ettenkö nauttisi siitä, että saan hetken olla itekseni, viettää omaa aikaa. Perhe-elämän ja sosiaalisen työn kanssa ajoittain tulee sellainen ihmisähky, joten nämä muutamat päivät ihan yksin pari kertaa vuodessa tekevät hyvää.

Nyt aamulla piti alkaa heti lukemaan, mutta hups.. Keksin, että yllätän vaimon pienellä DIY-projektilla, mistä on jo pidempään ollut puhetta. (Hän ei kuitenkaan lue blogiani, niin voin täällä projektista kertoa). Suunnittelin tekeväni meille sängynpäädyn, jota olemme kaipailleet jo useamman vuoden ajan, mutta emme ole vain saaneet aikaiseksi. Tein nyt aamulla piirrustukset ja mittailin hieman. Sängynpääty tulee olemaan yksinkertainen, joko koivuvanerista tai OSB-levystä valmistettu. Valitsen OSB-levyn mikäli löydän sitä ilman formaldegydiä, sillä en halua meidän makkariin mitään myrkkyjä. Lisäksi suunnittelin, että kiinnittäisin sängynpäätyyn jonkinlaiset hyllyt tai muut vastaavat ajamaan yöpöydän asemaa ja lisäksi jonkinlaiset valaisimet ovat hankintalistalla. Ajattelin, että kipaisen Ikeaan inspiroitumaan jahka se aukeaa!

Nyt taidan paneutua Mafynettiin ennen Ikean ja rautakaupan aukeamista! Palaan DIY-projektiin, kunhan olen saanut jotakin aikaiseksi.

Mukavaa viikonloppua kaikille!


-H-

PS. Tutut, tästä projektista ei sitten hiiskuta A:lle 😉

13. heinäkuuta 2017

307/412 Pääsykoe helvetti halvalla

Eilen illalla päivitettyäni blogin erehdyin vierailemaan Älyvuodossa. Lueskelin ketjua "Valistuneita arvauksia vuoden 2018 pääsykoemuutoksista". No ei ehkä olisi pitänyt, koska mua alkoi ahdistaa se spekulointi ja se kuinka useammat epäilivät pisterajojen nousevan. Tuli fiilis, et hitto jos tää tästä vielä vaikeammaksi menee niin kuinka käy. Lyökö tässä vaan päätään pöytään ja tahkoaa hurjan määrän duunia for nothing? Tiedän ettei se mene niin, mutta liian myöhään kun väsyneenä menee tuollaisia lukemaan, niin mieli teki tepposet ja positiivinen ajattelutapa hukkui hetkellisesti.

Siirryin selaamaan muita ketjuja tuon arvaus-ketjun jälkeen ja luin erään ketjun otsakkeen "Pääsykoe helvetti halvalla".  Mun oli pakko lukea otsake pari kertaa uudelleen, jotta se taipui oikeaan ja todelliseen muotoonsa "Pääsykoe paketti halvalla". Sehän se oliskin, kun joku valmiita paketteja tästä "helvetistä" kauppaisi. Mua nauratti, että miten sitä voikaan lukea väsyneenä ihan mitä sattuu ja totesin, että on ehkä fiksuinta sulkea kone ja painua pehkuihin.

Ehkä kauppaan lääkikseen päästyäni sitten myös oman pääsykoe "helvettini" halvalla!


-H-

PS. Vinkki vitosena siis voisin omakohtaisella kokemuksella todeta, että älkää käyttäkö väsyneenä ja liian myöhään illalla Älyvuotoa! 😃  Muutoin ihan kiva! 👍

12. heinäkuuta 2017

308/412 MAFY:n opiskeluopas part 1

Maanantaina aloitin Mafynetin käytön toden teolla. Aiemmin olin vain tutustunut yleisesti Mafynetin käyttöön ja lukenut MAFY:n opiskeluopasta. Opiskeluoppaan sisältö on mielestäni yllättävän laaja ja yllätyin positiivisesti. Oppaassa on hyvin asiaa yleisesti siitä, mitä tarvitsen päästäkseni lääkikseen ja millaisin keinoin optimaalisesti voin tavoitteeseeni päästä. Lisäksi oppaassa käsitellään tyypillisimpiä virheitä, joita pääsykokeisiin valmistautuvat tekevät. Yleisimpi virheitä mitä itse oppaasta poimin ovat valmistautumisajan aliarvionti, epäsäännölliset ja tehottomat työskentelytavat. Opiskelutekniikalla on erittäin suuri merkitys lopputulosta ajatellen. Tärkeimpänä knoppina itse poimin vinkin passiivisen ja aktiivisen oppimisen suhteen. Teorian lukeminen on melko passiivista kun taas tehtävien tekeminen tekee oppimisesta aktiivista. Lisäksi kertaamisen tärkeyttä ei missään tapauksessa tule laiminlyödä. Itsehän olen tämän projektin alettua melko passiivisesti lukenut teoriaa, vaikka tehtäviä ja muistiinpanojakin olen toki tehnyt. Tästä myös joku fiksu lukijakin aiemmin antoi vinkkiä! Nyt Mafynetin käytön myötä opiskeluni muuttuu aiempaa aktiivisemmaksi. Eikä missään nimessä ajatus ole se, ettei teoriaa olisi hyvä lukea, mutta lyhyemmän pätkän teoriaa luettuaan kun siirtyy tekemään tehtäviä, soveltaa heti teoriassa oppimiaan asioita ja tätä myöden ymmärrys teoriasta vahvistuu.

Opiskeluopas antaa vinkkeja asioiden syvälliseen ja tehokkaaseen oppimiseen, lisäksi vinkkejä opiskelun suunnitteluun ja aikataulujen muodostamiseen. Vinkkejä löytyy myös itse koetilannetta ajatellen. Tärkeänä pidän myös sitä, että oppaassa on käsitelty terveellisten elämäntapojen merkitystä ja millaisia stressinhallintakeinoja on käytettävissä.

Kuva: Mafynetti

Kirjoitan seuraavassa MAFY-päivityksessä hieman vielä lisää opiskeluoppaasta ja kerron millaiset ovat ensimmäisen viikon tunnelmat, kun Mafynetti on käytössä. Lisäksi jos tulee kysymyksiä mieleen liittyen Mafynettiin, niin laittakaa rohkeasti! 


-H-

11. heinäkuuta 2017

309/412 Pääsykokeen analyysi



Tilasin yliopistolta valokopiot omista pääsykoevastauksistani. Ajattelin, että on hyvä vilkaista mistä tehtävistä olen pisteitä saanut jos olen saanut sekä verrata omia vastauksiani mallivastauksiin. Olin kokeeseen mennessäni mielestäni varsin realistinen ja tavoitteena oli saada kokeesta edes kaksi pistettä, ikään kuin edes mieltä lämmittämään. Noin 40 tunnin lukemisella koetta edeltävästi ja ekojen kurssien läpikäymisellä odotukset eivät voineet olla korkealla.

Kreikasta kotiuduttuamme kirje yliopistolta oli saapunut. Avasin sen heti, ja silmäilin pistemäärät läpi. Olin saanut koko kokeesta 17 pistettä. Olin ylittänyt omat odotukseni reilusti, mutta kyllä hieman alkoi hirvittämään ja pieni salaman nopeasti ohimenevä masennus valtasi. Voiko oikeasti näin onnettomalla lähtötasolla ikinä päästä sisään?

Kokeessa en ollut osannut laskea oikein ainuttakaan laskua. Monivalinnoista olin tehnyt noin vajaa puolet, joista yhtä paljon oli oikein ja väärin eli ei ihan putkeen mennyt. Tehtävästä 8 olin saanut kolme pistettä, joten olin jo aiemmin oikeassa sen suhteen, ettei mun kannata lähteä risteyttämään tietyn värityksen toivossa koiria eikä mitään muutakaan. Tehtävässä 9 piti kuvailla ihmisen sukupuolen määräytyminen ja sukupuoliominaisuuksien kehittyminen sekä niihin vaikuttavat tekijät ja tapahtumaketjut eri kehitysvaiheissa. Sain tuosta tehtävästä pisteitä 10/20. En vastannut tehtävässä tarpeeksi täsmällisesti ja minulta jäi mainitsematta mm. missä alkion sukurauhaset muodostuvat, SRY-geeni enkä luetellut kaikkia tehtävän vastauksessa vaadittuja hormoneja.

Tämä on miltei häpeällistä, mutta tehtävästä 10 sain 3 pistettä, jossa piti nimetä ihon kerrokset ja rakenteet. Mulla tyhjeni ton tehtävän kohdalla kokeessa pää ihan tyystin, vaikka tiedän kaikki. En tiedä mitä tapahtui. Mulla meni hikirauhanen ja talirauhanenkin väärinpäin, ja sen takia b-kohdankin pisteet jäi saamatta.

Tehtävä 11 oli täydennystehtävä, jossa vastasin kahteen kohtaan ja toinen niistä oli oikein eli sieltä tipahti yksi ja kokeen viimeiseksi jäänyt piste.

Alla olevista linkeistä pääset halutessasi tarkastelemaan tehtävämonistetta ja vastausanalyysia:


Vaimo toi välipalaa, kun olin lukemassa

Ensi vuoden koetta varten pitää tietysti opiskella älytön määrä lisää teoriaa, sisäistää tieto ja kehittää laskurutiinia. Lisäksi pitää miettiä vastaustekniikkaa yleisesti ottaen, ettei puutteellisen vastaustekniikan vuoksi jäisi pisteitä saamatta. Erittäin tärkeää on myös kiinnittää huomiota huolellisuusvirheisiin, joita nyt laskuja tehdessä toisinaan tullut. Näihin tulen palaamaan varmasti vielä kyllästymiseen saakka.

Paljon Sinä sait pisteitä pääsykokeesta, nyt tai aikaisemmin ja mitä mietteitä tulokset herättivät? Olisi mukava kuulla!

-H-



9. heinäkuuta 2017

311/412 Home sweet home

Kaksi viikkoa Kreikassa ja nyt ollaan kotona! Meillä oli ihana loma, josta jää hienoja muistoja. Kotiin oli kuitenkin tosi ihana palata! Alku viikosta aloin jo kaivata varsin arkisia asioita. Kyllästyin muun muassa ulkona syömiseen ja siihen, ettei lähi Prisman tutut tuotteet olleetkaan saatavilla. Lisäksi ah, oma tyyny! Odotan iltaa, jotta voin kaatua omaan sänkyyn ja nukahtaa oma tyyny pään alla. 

Ulkomailta paluu tarkoittaa myös sitä, että luku-urakka jatkuu. Mulla on tosi motivoitunut ja hyvä fiilis! Ehkä tää kahden viikon breikki teki siinä mielessä hyvää. Olin saanut yliopistoltakin kirjeenä tilaamani kopiot pääsykoevastauksistani, niihin palaan toisella kertaa.

Nyt meillä tyhjenee matkalaukut, pesukone pyörii ja fiilistellään kotona olemista! 

-H-


5. heinäkuuta 2017

315/412 Jumbo

Paikallisen ravintolan suomalainen tarjoilija, joka oli aiemmin toiminut Aurinkomatkojen oppaana suositteli meille lomamme alkupuolella, että kävisimme paikallisessa lelutaivaassa (lue:helvetissä). Niinpä me eilen sitten uskaltauduimme lähteä visiitille.



Pikku-H:n ei ole vielä annettu oikeastaan koskaan valita mitä leluja ostaisimme, eikä hän ole osannut mitään haluta tai pyytää. Vasta viime aikoina hän on kiinnostunut kavereiden myötä Frozenista, Ryhmä Hau:sta.. ja joskus kaupassa ollessamme maininnut niistä jotakin. Nyt ajattelimme, että hän saisi lomatuliaisina valita mitä vaan tahtoisi. Toki pieni optio toiveen peruutukselle olisi ollut, jonkin erittäin suuren tai vaikeasti kuljetettavan lelun kohdalla. 

Kaikista mahdollisista vaihtoehdoista huolimatta hän kertoi tahtovansa suurennuslasin. Olimme vaimon kanssa silmät sydäminä siitä, että meidän kolmevuotias tahtoo suurennuslasin! Emme edes tiedä mistä hän oli sen keksinyt, mutta toki lupasimme hänelle suurennuslasin. 

Voitteko kuvitella lelukaupan jossa on kaikkea? Barbeja ja nukkeja oli varmasti satoja, poikien autoja ja pyssyjä lukuisia, palloja ja muita pelivälineitä joka lähtöön, vesileluillakin oma osastonsa.. Arvatkaapa oliko siellä suurennuslasia, jonka saamista Pikku-H malttamattomana odotti koko tavaratalon kiertämisen ajan rattaissaan kiltisti istuen? Ei ollut! Se oli sydäntäsärkevää! Pikku-H oli todella pettynyt ja harmissaan.

Hotellille palatessamme allasbaarin tarjoilija (Pikku-H:n ensimmäinen lomaihastus) tarjosi pettyneelle ostosmatkalaiselle mansikkamehua. Hän myös sanoi tarinan kuultuaan, että voisi tuoda Pikku-H:lle suurennuslasin mikäli sellaisen löytäisi. 

Jos täältä emme suurennuslasia löydä, niin viimeistään Suomesta sitten ostamme sellaisen! 


-H-

3. heinäkuuta 2017

316/412 Epävarmuus

Lauantaina mulle iski ihan älytön sisäinen epävarmuus-kohtaus, joka alkaa hiljalleen kuitenkin laantua. Mietin koko pääsykoe urakkaa ja sitä, että onko minusta ihan tosissaan tähän. Lisäksi kadutti, että jättäydyin lomalle lukemisesta pariksi viikoksi, koska mulla todellisuudessa ei olisi osaamista ajatellen varaa yhtään ottaa löysää. Hieman typeräähän se oli ajatella niin, koska kyllähän levänneenä ja akut ladattuina homma funkkaa sitten kotiin palatessa paremmin. Erittäin motivoitunut olen ainakin, enkä malta odottaa, että pääsen käyttämän Mafynetti2:sta. 

Epävarmuuttani ruokkii pääasiassa se kuinka paljon yleisesti keskustellaan siitä, että paljonko aikaa valmistautuminen vaatii. Sillä mun resurssit eivät anna myöden lukea joka päivä useita tunteja. Mun on asuntovelallisena käytävä töissä, töiden jälkeen vielä oltava läsnä perheelle ja tehtävä kotitöistä oma osuuteni. Realistista on ajatella, että päivittäin pystyn lukemaan noin kaksi tuntia, joinakin päivinä 3-4 ja satunnaisesti esimerkiksi viikonloppuisin enemmän. Riittääkö se? Oppimisen, lukemisen ja laskemisen on ainakin oltava tehokasta. Tosin voisin jokatapauksessa tehdä tilauksen lisätunneista vuorokauteen! 

Jokseenkin tuntuu hieman naiivilta ajatella, että mun olisi mitenkään mahdollista päästä ensi vuonna sisään. Ovathan jotkut hakeneet jo monta vuotta ja panostaneet lukemiseen useita tunteja enemmän kuin mihin minä näillä resursseilla pystyn. Tosiasia on kuitenkin se, että nyt pitää vaan fokusoitua omaan tekemiseen ja olla vertaamatta itseään muihin. Nyt oli vaan jotenkin saatava sanotettua julki tämä epävarmuus. Näitä postauksia heikkoina hetkinä tulee varmasti matkan varrella lisää 😅


-H-


317/412 3-vuotis kuvaus rannalla

Lapsia on vaikea kuvata tai ainakin minun mielestäni on. Harvemmin he ovat täysin yhteistyökykyisiä ja pysyvät toivotussa asemoinnissa turhan kauaa. Näin on myös meidän omaehtoisen 3-vuotiaamme laita. Hänestä paljon mielenkiintoisempaa oli vain kahlata meressä ja sotkea hiekalla kuin se, että äippä saisi otettua hänestä kauniita kuvia.

Mekko ennen
Mekko jälkeen


Hieman eriävistä mielipiteistä huolimatta kaikki olivat kuitenkin tyytyväisiä lopputulokseen. Äiti ja äippä saivat muistoksi kauniita kuvia, ja lapsi sai toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. 

Pikku-H 



-H-




1. heinäkuuta 2017

319/412 Veneretki ja postausideoita

Tämän päivän aktiviteettina oli tunnin veneretki Haniasta läheisen saaren ympäri.  Veneellä matkatessa tuntui kevyt tuulenvire ja 38 asteen lämpö ei haitannut. Lapsi oli innoissaan! Etenkin, kun hän näki veneen lasipohjan läpi meressä olevia kaloja. Itse keskityin lähinnä maisemien ihailuun ja valokuvaukseen. 

 



 

 


Ajattelin myös, että voisin mielelläni kirjoittaa teitä lukijoita kiinnostavista aiheista, joten mikäli juuri Sinulla on jokin toive mielessäsi, niin laita tämän postauksen kommentteihin toiveesi. Aikarajaa toiveiden jättämiselle ei ole. 

Nyt uima-altaalle viilentymään! Hyvää viikonloppua Suomeen! 

-H- 

Kaksi viikkoa

Nyt on tullut kuluneeksi kaksi viikkoa pääsykokeesta. Olo on ollut viime aikoina jokseenkin tyhjä ja uuvahtanut. En ole vain saanut aikaisek...