Itselläni tämä viikko on melko poikkeuksellinen. Eilen saavuin Tampereelle ja perjantaina paluu kotiin. Olen täällä työmatkalla ja kasvattamassa osaamistani diabetespotilaiden hoidossa. Olen jo nyt kahdessa päivässä oppinut valtavasti uutta ja saanut eväitä ammatillisen osaamiseni kehittämiseen. Asiaa on mahdottoman paljon ja kaikkea on vaikea sisäistää tässä ajassa, mutta hommia tämänkin osalta on hyvä sitten jatkaa kotona.
Fysiikkaa olen ehtinyt täällä hieman laskemaan, mikä on ollut tosi kiva. On melko luksusta hypätä omasta arjesta hetkeksi toiseen ympäristöön ja saada keskittyä rauhassa. En myöskään valita hotellissa nukkumisesta. Kotiväkeä on toki iso ikävä, mutta on helpottavaa tietää, että anoppi on vaimon apuna viikon eikä näin ollen tarvitse tuntea huonoa omaatuntoakaan kotoa poissaolemisesta.
Nyt nukkumaan, että huomenna taas jaksaa keskittyä uuden oppimiseen ja vanhan tiedon syventämiseen! Tsemppiä siskot ja veljet, 9 viikkoa pääsykokeeseen!
-H-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti