22. elokuuta 2017

267/412 Täällä ollaan

Pientä radiohiljaisuutta blogin suhteen on taas ollut. Yksinkertaisesti ei ole ollut oikein aikaa eikä jaksamista. Minä ja vaimo ollaan oltu yli viikon verran kipeinä. Tolkuton flunssa kummallakin. Onneksi lapsi on pysynyt terveenä. Viime viikolla jouduin olemaan kaksi päivää kotona, mutta muutoin oon ollu puolikuntoisena töissä. Eihän siitä mitään kruunua saa, että siellä kipeänä käy,  mutta ei sitä määräänsä enempää poiskaan osaa eikä haluakaan olla, kun flunssaisuudessa ei nyt loppua tunnu näkyvän. 

Lukeminen edistyy, tai edistyy ja edistyy mahdottoman hitaasti. Aika on rajallista ja tuntuu ettei sisäistäminenkään mitään ihan mahdottoman vikkelää ole. Oon lukenut Mafyn käytön lisäksi käsitteitä ja opetellut kaavoja Quizlet appin kautta. Se on ollut helppo tapa edes käyttää pieniäkin mahdollisuuksia hyväksi, kun istahtaa alas hetkeksi. Kirjoistakin olen selaillut vaihtelun vuoksi joitain juttuja. Tänään mulle kävi mun Mafynetin kanssa hassut ja ihan oma vika. Päivitin sovelluksen eikä mulla sitten tietenkään ollut tiedossa salasanaa, jolla pääsisin kirjautumaan takaisin. Nyt odottelen sitten uutta salasanaa sähköpostiin. 

Töissä juttelin tänään kohta eläkkeelle jäävän lääkärin kanssa ja kysyin häneltä millaiset pääsykokeet olivat silloin 70-luvulla, kun hän haki kouluun. Hän kertoi hakeneensa ensin Helsinkiin, mutta sitten toisella yrittämällä pääsi Tampereelle. Pääsykokeet kestivät neljä päivää. Arvoitukseksi vielä jäi se, mitä kokeet pitivät tuolloin sisällään, mutta sain naurut vastapuolelta kun kysyin, että oliko silloin jotain soveltuvuuskokeita/psykologisia testejä. Ei ollut silloin eikä ole nytkään. Hieman erikoiselta se toisinaan tuntuu, kun kuitenkin ihmisten kanssa ollaan tekemisissä. Tosin jos testejä olisi niin en tiedä kuinka itseni kävisi, eikä meillä olisi lainkaan esimerkiksi kirurgeja 😉

Nyt kuitenkin takaisin lukemisen pariin! 

Tässä kuussa tulossa vielä kaksi Mafynetti aiheista postausta, palataan! 

-H-

4 kommenttia:

  1. Mielestäni hyvä perustelu soveltuvuuskokeiden puuttumiselle oli, että lääkäreiksi koulutettavissa tarvitaan paljon erilaisia ihmistyyppejä. Tarvitaan ihmisläheisten hoivaajien lisäksi lääkärikoulutuksen saaneita henkilöitä tutkijoiksi, hallintoon, politiikkaan jne.

    Ei tarvitse valikoida, kun keskiarvoisesti tehtäviä löytyy erilaisille ihmistyypeille.

    VastaaPoista
  2. Se on juuri noin kuten totesit! Erilaiset ihmistyypit ajautuvat erilaisiin tehtäviin. Tosin toisinaan sitä kuulee tarinoita siitä kuinka ei ole ajautuminen osunut ihan kohdalleen. Näin se on joka asiassa, enkä tarkoittanut ikävästi yleistää mitään ammattiryhmiä tms :)

    VastaaPoista
  3. Soveltuvuuskokeiden yksi ongelma taitaa olla myös niiden epäluotettavuus. Muistaakseni tästä on tehty tutkimustakin ainakin opettajankoulutuksen osalta. Mä olen itse tullut soveltuvuuskokeissa arvioiduksi hyvin erilaisilla pisteillä. Rauman OKL antoi mulle vain keskivertopisteet, Jyväskylästä sain täydet pojot. Tuntui täysin olevan kiinni siitä, miten kemiat kohtasivat arvioitsijoiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on myös täysin totta. Eikä tasalaatuista arviointia varmasti soveltuvuuden osalta kyetä toteuttamaan.

      Poista

Kaksi viikkoa

Nyt on tullut kuluneeksi kaksi viikkoa pääsykokeesta. Olo on ollut viime aikoina jokseenkin tyhjä ja uuvahtanut. En ole vain saanut aikaisek...