17. toukokuuta 2017

364/412 Pääsykoe 2017 part 1

Eilinen, koetta edeltävä ilta oli katastrofi. Vaimo oli töistä tullessa huonovointinen, väsynyt ja alkoikin sitten jossain vaiheessa iltaa oksentamaan. Lapsen iltatoimet jäivät luonnollisesti minun harteilleni. Lapsi ei millään nukahtanut, ja istuin hänen huoneensa nojatuolissa yli puolitoista tuntia, jonka jälkeen luovutin. Siitähän sitten tulikin itku ja parku, ja muutamaan otteeseen sain uhmaikäisen kantaa takaisin omaan sänkyynsä. Kun vihdoin kahden tunnin jälkeen lapsi nukkui, niin olin itse sen verran väsynyt, että heitin vain penaalin, laskimen ja vesipullon reppuun, ja totesin että niillä mennään. Saatoin jälleen kerran huokaista helpotuksesta, ja todeta, että onneksi tänä vuonna ei ole mun The Day. Laitoin sormet ristiin, että selviäisin itse aamuun ilman vatsatautiin sairastumista. Ja selvisin!



Lähdin aamulla seitsemän jälkeen junalla kohti Helsinkiä. Kävelymatka asemalta yliopistolle oli kiven heiton päässä ja olin jo ennen puolta yhdeksää pelipaikalla. Ehdin hyvin käydä vessassa, kuuntelin siinä vielä hetken hyvän mielen musiikkia ja tsekkasin omat tavarat valmiiksi. Kymmentä vaille yhdeksän valvojat alkoivat päästää porukkaa koesaliin. Olin tälläkin kertaa takarivin tyttöjä, kuten aina ennenkin ja hyvä niin. Ensi vuotta ajatellen tein huomion, että mikäli mun vatsanympärys vielä jatkaa kasvuaan sairastelun ja laiskuuden aiheuttaman liikkumattomuuden vuoksi, niin en kohta mahdu pääsykokeisiin!!! Väli vatsan ja kääntyvän pöydän välissä oli hävyttömän pieni! Have to do something!





Tein koetta 2 tuntia 40 minuuttia ja poistuin paikalta hyvillä mielin. Pahin pelkoni oli, että koe saa minut lamaantumaan ja lannistumaan. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska huomasin että mitättömästä lukemisestani huolimatta sain raavittua kasaan vastauksia, joista muutama pistekin luultavasti tulee irtoamaan. 

Kokeen jälkeen suuntasin entistä motivoituneempana yliopiston kirjastolle, jossa ehdin lukea kaksi tuntia mukanani ollutta biologian kirjaa. Odotin kaveriani, joka oli jo etukäteen ilmoittanut olevansa kokeessa loppuun asti. Olimme sopineet, että menemme kokeen jälkeen lounaalle hieman pureskelemaan fiiliksiä. Olikin kiva heti tuoreeltaan analysoida koetta ja kääntää ajatuksia kohti tulevaa.

Yliopiston kirjaston nojatuoli oli erittäin mukava, suosittelen!

-H-

5 kommenttia:

  1. Meillä rupesi yksi pieni oksentamaan yöllä kahdelta, ja tää oli se mun tärkeä päivä. Mutta ei sitä enää pienistä säikähdä, vähän pyykkiä ja siivousta ja nukkumaan takasin. Hyvällä flowlla meni koe, ja sit taas kotiin pyykkäämään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä totta, ettei sitä enää oikein mikään saa säikähtämään, kun aina on jotakin. Se on ikäänkuin vakio. Toivottavasti siellä alkaa pikkuinen jo olla paranemaan päin, ja loppu perhe ei sairastu. Kuinka sun koe meni? :)

      Poista
  2. Tiedän, että tuolla asenteella pääsee sisään - jos ei tänä niin ensi vuonna. Ja muistahan tapella se 300 min täysillä, jos ensi kerta tulee. Moni on viime minuuttien asenteella ja hyvillä ratkaisuilla ylittänyt riman. Itse heitin tässä kokeessa laskuihin pari täydentävää kaavaa ihan viime sekunneilla, säälipisteiden toivossa. Ja tänä vuonna valmistauduin kokeeseen ihan 100% täysillä, kaikkeni antaneena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viestisi ilahdutti! On mukava saada tsemppiä omaan tekemiseen sillä, että joku jättää kommentin. Toivottavasti sinun uurastuksesi palkitaan ja pääset sisään! Tule myöhemmin kertomaan kuinka kävi :)

      Poista

Kaksi viikkoa

Nyt on tullut kuluneeksi kaksi viikkoa pääsykokeesta. Olo on ollut viime aikoina jokseenkin tyhjä ja uuvahtanut. En ole vain saanut aikaisek...