14. toukokuuta 2017

367/412 Äiti, äippä, äiskä, mami, mutsi tai Pirkko-Liisa..

Äitejä on erilaisia ja äideille on erilaisia nimikkeitä, eikä kukaan ole yhtään sen enempää tai vähempää kuin toinen. Oli äitiyden muoto sitten biologista, adoptoitua, sijaisäitiyttä, "puolittaista" äitiyttä  tai äidinmielisyyttä. Tärkeintä on rakkaus. 

Kuva: Pinterest

Oma polkuni äidiksi ei ole se tavanomaisin, niin sanotusti heteronormatiivinen, jos sellaista ilmaisua viitsii edes käyttää. Minusta tuli äiti yhdessä puolisoni kanssa, joka synnytti tyttäremme. Biologian perään usein huudellaan, mutta itse en koe että sillä olisi merkitystä. En voisi kuvitella rakastavani lastani yhtään enempää vain siksi, että hänellä olisi minun geenini tai että olisin synnyttänyt hänet.

Vietin ensimmäistä "äitienpäivääni" hieman epävirallisesti 2014 marraskuussa. Tuolloin tyttäremme ollessa viiden kuukauden ikäinen perheensisäinen adoptiomme varmistettiin, ja minusta tuli myös juridisesti tyttäremme toinen vanhempi. Tuolloin vaimoni muisti minua onnitellen, tuoden aamupalan sänkyyn ja sain kortin, jossa oli seuraava teksti minun suullani kirjoitettuna: 


"Ennen äidiksi tuloa..
nukuin niin kauan kun halusin ja minulla oli aina puhtaat vaatteet.
 Valvoin myöhään omasta halustani ja siivosin usein. 
Minulla oli mielin määrin omaa aikaa.
 Päälleni ei oltu koskaan oksennettu, kakattu, pissitty, kuolattu eikä minua raavittu pienillä kynsillä. 
En myöskään ollut koskaan niin onnellinen pienestä hymystä, katsellut myöhään nukkuvaa lasta, jota en raaski laskea sylistäni sänkyyn.
Ollut niin huolissani mistään. 
En koskaan tiennyt, että joku niin pieni voi vaikuttaa elämääni niin paljon.
En tiennyt, että joku voisi saada tuntemaan itseni niin tarpeelliseksi. 
En koskaan kokenut sitä iloa, lämpöä, rakkautta, sydänsurua, huolta, ihmetystä, tyytyväisyyttä.. 
En tiennyt, että voisin tuntea niin PALJON.. Ennen äidiksi tuloa."

Tottahan tuo kaikki on. Enkä vaihtaisi sitä mistään hinnasta pois. Onnekseni saan elää tuota kaikkea joka päivä, myös niinä päivinä kun arki tuntuu hieman raskaalta. Hyvää äitienpäivää kaikille ja kaikenlaisille äideille! Erityisesti hyvää äitienpäivää omalle rakkaalle äidilleni, joka on aina tukenani. Sekä vaimolleni, joka jakaa kanssani äitiyttä. 


Rakkaudella H

PS. Tässä hyvä lahjavinkki äitienpäiväksi, tupaantuliaislahjaksi.. Ostimme askarteluliikkeestä valkoisia tiskirättejä. Painoimme lapsen kanssa hänen kädenjälkensä niihin. Itse kirjoitin tekstit ja piirsin sydämet. Mahtuivat näppärästi kirjekuoriin ja tavoittivat meidän rakkaat. 

Tuunaa rätti omalla tyylillä






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaksi viikkoa

Nyt on tullut kuluneeksi kaksi viikkoa pääsykokeesta. Olo on ollut viime aikoina jokseenkin tyhjä ja uuvahtanut. En ole vain saanut aikaisek...